Sain nyt selville tän mun osotteen seuraavan kuukauden ajaksi. Mutta tää on tosiaan voimassa vaan nyt alkavan syyskuun ajan, enkä oo ihan varma kauan postin kulkuun tarttee. Että varmaan seuraavat pari viikkoa on ihan turvallista lähettää postia, mutta sitte menee vähä jännäksi että kuinka tulee perille. Ja kannattaa kuulemma pistää expressinä tulemaan niin ehtii paremmin ennen mun lähtöä. Mutta postia saa kyllä pistää ihan mielelläänki! :)
Ja osotehan on:
Georgiou House
Eerika Talus
Vasiladiou 5-7
26332, Zarouhleika
Patras, Greece
Et silleen. Nyt valmistaudun lähteen tavernaan syömään koulun järjestämälle illalliselle.
Tänään meillä on eka vapaapäivä. Tää ku on tähän mennessä niin rankkaa olluki!
Eilen käytiin Kreikan suurimmalla ja vanhimmalla viinitilalla. Oli aika hieno, haju oli tosin aika karsee joissain kohissa. Vähä niinku kissankusi ja silleen. Mutta oli aika hienoja viinitynnyreitä! Ja maisteltiin me vähä viintäki... :) Oli aika jännää, aika paksua ja sirappista ja makeeta. Ei sitä lasillista enempää ois kyenny juomaan. 
Sitte me käytiin koulun kautta rantsuileen. Oliko vähän kiva olla taas tuossa ihanassa sinisessä ja kirkkaassa veessä pulikoimassa! Ku se uiminenki on nii helppoa ku pysyy pinnalla tekemättä mitään sen eteen. Ainut vaan, että ku viimeks se rapu tarras melkeen heti veteen päästyä mun takareiteen, ni ny meinasin uida pahki meduusaan. Oli iiiiiso meduusa! En oo itseasiassa ennen ees nähny meduusaa. Ei sillä että välittäisin nähäkään niitä ainakaan samassa veessä ku ite oon... Tuo oli semmonen helposti nähtävä möhkäle, ei onneks semmonen läpinäkynä. En tosin ois huomannu tuotakaan ellei Steffie olis siitä huomauttanu ku molemmat meinattiin siihen törmätä.
Iltasella kaikki muualla asuvatki keräänty tänne meijän talolle istuun iltaa. Se on muuten kiva, että täällön sentään Breezerit vähä kohtuuhintasempia ni niitä voi toisinaan pari ottaaki iltaa istuessa. Muutamat innostu lähteen vielä klubille, mutta suurin osa jäi tänne nukkuun, meitsi mukaanluettuna. Yhtään jaksanu ajatellakaan että ois huvittanu lähtä oudossa kaupungissa seikaileen ja ettiin jotain mestaa, joka voi olla ihan kökkö. Mennään sitte joku toinen kerta kaikki yhesä ku hyvä paikka on katottu valmiiksi ;)
Tänään heräiltiin rauhassa ja mietittiin että mitä tehdä. Mentiin sitte käveleen yks iso silta läpi, pistetääs iskälle pari kuvaaki. Tähänpä ette varmaan oo siltapalkkeja tehnykkään??? 
Menee puoli tuntia kävellä tuo silta toiseen päähän. Tosin kuvien ottamiseen tais mennä se toinen puol tuntia... Oli jännä välillä ku oli semmosia ritiläkohtia, mistä näki alas. Muut vähä vältteli sitä mutta mun mielestä se oli ylikivaa mennä niitten kohalta. Takaspäin tultiin ilmasella lautalla. Kattokaas muuten mitä kaikkea kivaa löytyy tuolta merestä:
Jos kattoo isompana kuvana ni erottaa sohvan, sängynpatjoja... sellasta hauskaa pikkukrääsää.
Siltareissun jälkeen otettiin vähä evästä ja katottiin läheltä taas yks ranta, että päästiin uiskenteleen. Enkä törmänny yhteenkään meduusaan tai muuhun eliöön! Tuun kohta vainoharhaseksi kaikken eliöitten suhteen jos niitä tulee enemmänki vastaan.. tai lähinnä nuo vesieliöt mua arvelluttaa, ei muut. Harmittaa ku en saanu kuvaa siitä ylisöpöstä minigekosta, jonka tuo yks epsanjapoika haki kiljuvien naapurihuoneen tyttöjen nurkasta. Ja, en oo myöskään vielä palanu, ehkä eilen vähä uikkarin rajat punotti ku ei onnistunu tuo arskarasvan laitto ilmeisesti taas ihan kympillä selkään. Rannalla me mennään onneks aina semmoseen paikkaan, että mä pääsen varjoon ku muut ottaa arskaa. Sitä aurinkoa tulee muutenki aika paljo ni ei sitä tartte ottamalla ottaa ettei mee liiotteluksi, ainakaan tällä iholla... Mutta tänään mä sain kestogladiaattorit mun jalkaan ku ruskettu siitä väleistä seepraihoksi. Ihanaa. Oonpa muuten silti taas normaali ihmisen värinen!
Jahtasin tänään myös paljon puluja, koska ne on jotenki erityisen jänniä ollu nyt. Muitten mielestä se on kauheen hupaisaa ku mä juoksentelen pulujen kans kaheksikkoa pöytien ja tuolien välissä kaikilla aukioilla, joissa on pulukokoelmia. Ainii ja täälä ei oo ainoastaan noita kaukasia kukkoja, vaan myös naapurin hanhia jotka osaa aamulla pitää ääntä. Onneks mullon kuitenki aika hyvät unenlahjat, eikä ne oo juurikaan häirinny. Oon nukkunu ihan älyttömän hyvin kaikki yöt täällä. Varmaan sitä on niin väsynykki aina näitten päivien jäliltä, kuitenki on kaiken ohjelman lisäksi aina lämmintä ja onhan tuo kokoaikanen enkun puhuminenki tavallaan vähä uuvuttavaa.
Huomenna pitäis alkaa ehkä kielenopiskelunki ainaki alkuihinsa, luulisin. Ja saadaan koululla kuulemma tästä eteenpäin kunnon ruokaaki nyt ku se aukeaa kunnolla. Tähän mennessä on saatu lähinnä "kevyttä lounasta", joka käsitti kaks isoa pizzapalasta ja yhen yhtä ison siivun piirakkaa. Että sellanen kevyt välipala. Pitää ehkä tylsästi hyödyntää myös Lidliä lähiaikoina että saa normihintasta iltapalaa tänne kämpilleki...
Nyt taitaa olla aika mennä nukkuun ku talo hiljenee vähitellen ja valot pitää sammuttaa ettei moskiitot hyökkää.
Make jo kirjotteliki viestiä, kauheen kiva! :) Ottakaa muut mallia! Ja äiskäki ku nyt kyseli osotetta että voi kirjeitä lähettää, ni koitan selvittää sen lähipäivinä.
Palataan, kalinihta!
Pikainen päivitys eka eiliseltä illalta, en päässy eilen päivittään ku meiltä oli menny netti... sitä tuntuu sattuvan aika usein, sillä äsken se oli katkolla tässä uudella mestallaki. Ei sillä, että mä tätä nyt joka päivä aion monta kertaa päivittää, mutta ehkä tässä alussa tulee enemmän asiaa mieleen. Musta kyllä tuntuu, että oon jo istunu tässä koneen äärssä ihan liikaa, vaikken oo juuri muutaku pari kertaa blogia päivitelly... Nytki pitäis kai olla sosialisoimassa muitten kans ku ne ilmaantu kotia...... Muttaku ei just nyt jaksaissssssss. Päätettiin just Piian kans, että ollaan huomenna sosiaalisemmalla tuulella. Jutskaillaan vaan noille ohimeneville tyypeille, näyttää pojat eksyneen meijän kerrokseen epsanjatyttöjen perässsä, ylläri :)
Mutta käytiin tosiaan eilen vielä vähä kaupungilla ja hankittiin kreikkalaiset liittymät. Sen sortin prepaidit, että saadaan tässä vaihtareitten kesken, joilla sattuu oleen sama liittymä, puhua 1500 minuuttia ja lähetää 1500 tekstaria euron hintaan. Ihan kiva. Siihenki numeroon saa lähettää mulle tänne viestejä, ja saa soittaaki jos haluaa, siihen numeroon mä vastaan. Tosin tuskinpa mulle muut soittelee ku Santtu ja porukat... Mutta kuitenki :) Numero on +30 6993524766. Meni muuten yli tunti siihen, että saatiin meille liittymät... oli siinäki taas. Opetettiin sille miesmyyjälle vähä suomea ku sitä niin kiinnosti, oli aika hupaista. Eipä siinä oikeen muuta jaksanu sitte kaupungilla tehäkään. Käytiin me pari vaatekauppaa läpi, mutta mähän oon tunnetusti tosi hyvä shoppailija ni mä ehin kiertää liikkeet aina 7 kertaa siinä missä muut teki ehkä kierroksen. Mutta ehkä jossain vaiheesa ku löytyy jotain kivoja ja HALPOJA mestoja ni mäki saatan jaksaa kattoo jotain. Muutoin mennään ihan noilla lahjotusvaatteilla, joita te mainiot ihmiset ootte mulle antaneet :) Olen hyvin kiitollinen niistä!
Ainiin, käytiin me siellä rannallaki eilen. Ekille etittiin varjo :) Ei ollu ehkä hehkein uimaranta, oli nimittäin ihan autotien vieressä ja oli aikamoinen kasvimoska siinä ainaki metrin rantaveessä ja sittenki oli aika kökköstä. Kerran käytiin kahlaan rintaan asti ja se riitti. Jospa huominen ranta ois parempi. Tänäänki popula kävi jossain mutta enkait mää jaksa rantailla joka päivä.
Mutta tänään ollaan tultu tosiaan tälle uudelle asunnolle. Onhan tää aika mielenkiintonen... Meitä on 3 tyttöä mun Saviksen huoneen kokosessa huoneessa. On meillä oma, pieni jääkaappi... Ja kylppärissä on joka huoneella oma pikku koppi, jossa on vessanpönttö ja suihku. Parveke on koko kerroksen mittanen ja siitä pääsee toisten asuntoihin. Keittiötila on kaikkien kans yhteinen ja sielä on myös yhteinen pesukone. Aateltiin ostaa vähä kertakäyttöastioita... Että 300€ kuussa on tästä ehkä aiiika paljon, ottaen huomioon että se on enemmän ku mun Saviksen kämppäkään. Mutta onhan tää kokemus sinällään tääki, ei mulla oo mitään ongelmaa asian kans ku en mä oikeen kummosempaa oottanukaan. Kyllä mä mielelläni täälä kuitenki oon ni oppii tunteen noita muitaki vaihtareita, maksetaan nyt vaikka sitten siitä. Huonekaverina mulla on tuo turkulainen Piia ja tsekkilainen Barbara. Barbara ei silleen hirveesti oo meijän kans hengaillu, eikä me oikeen tiietä missä se millonki pyörii, mutta ehkä siihenki pikkuhiljaa pääsee tutustuun. Se hengailee aika paljo kai sen tsekkiläisen luokkakaverinsa kans, joka punkkaa poikien kerroksessa niinku muutki klopit. Nii ja meillä on tosiaan yks avain tähän huoneeseen... tossa "respassakaan" ei ollu avainta, huomenna menee kuulemma teettämään ittelleen sinne. Ei kait siinä. Pyydettiin teettään meilleki toinen avain, niitä kuulemma saa ihteki käyä teettämäsä jos tuntee tarttevansa. Hienoa. Haluatteko avaimen? Maksaa vähä päälle euron.
Kaupungilla käytiin hommaan yhelle saksalaiselle tytölle sama liittymä ku meillä, taas piti puhua suomea toiselle myyjälle ja kirjottaa suomea paperille. Yllättävän hyvin se lausu äät ja öötki, jännä. Seikkailtiin vähä busseilla, päästiin hyvin Patran keskustaan, mutta kotiintulo oli mielenkiintosempi ku ei tunnisteta vielä paikkoja eikä tiietä miten bussit kulkee. Vedettiin kaupunkikierrosta eka väärään suuntaan, mutta kyllä se siitä, kotia päästiin.
Porukka vaikuttaa odotetusti aika mukavalta, sen mitä tässä on ehtiny vielä tutustua. Mut muistetaan nyt jo siitä, että mä oon se tyyppi kahella eellä, ja ainut suomalainen joka ei oo hoitsu. Mainiota. Mä en varmaan opi tyyppien nimiä ikinä, mutta keksin sujuvasti varmaan uusia nimiä senki eestä.
Mä en taas muista mistä mun piti kirjottaa, pitäis kai alkaa pistään ylös aina sitä mukaa ku jotain oikeesti tapahtuu. Tippuu kohta lukijat ku ketään ei kiinnosta mun jaarittelut. Hmm... Ainiin tosiaan! En oo muistanu mainita sitä, että me herättiin siellä edellisellä talolla aina kukonlaulun aikaan, kirjaimellisesti. Meinas tehä mieli höyhentää se kaveri... kirjaimellisesti. Mutta onneks mun unenlahjoilla pystyy jatkaan unia, vaikka naapurin kana ja kukkofarmi vähä innostuiski turhan aikasin.
Nii ja tänään ku se talon isäntä lähti kuskaan meitä koululle kamojen kans, ni piti ajaa peräkontti auki ku mun kamat ei mahtunu sinne... oho... Vähä ehkä huolestuttaa mun muutto Ateenan puolelle ku tota kamaa tosiaan on aika mukavasti. No eei mulla ollu ku 5 kiloa ylipainoa yhteensä, mutta sitä tavaraa ku pitää täsä ostaa lisää ku tänne päästiin. Jeejee.
Mutta jos latais pari kuvaa koneelle, jospa teitä kiinnostais kattoo enemmän niitä ja ne kertois sen mitä mä unohan.
Aini, ostin tänään alusvaatteita niitten myrskyn tempaamien tilalle!
Huomatkaa meidän tyylikäs lampunvarjostin...
Pistetääs pari kuvaa vanhalta asunnoltaki
...kuistilla kiva joulupääsiäisjuhannuskarahka. Ainaki koristeista päätellen...
Tytöt koittaa päästä pösöllä ajeleen reikan liikenteessä.
Tää on Karolle. Tämmösiä mua kutsutaan täällä hävittämään. Vähä vaihtelua niihin sun lukkeihin ja vaaksiaishävitystehtäviin.
Johan tässä tätä tekstiä taas synty tyhjästä, ni ei muutaku myöhempään taas. Huomenna rannalle koko poppoolla!
Täällä ollaan, turvallisesti päästiin perille :) Nettikin saatiin nyt toimimaan kun saatiin salasana langatonta varten ni eiku päivitystä kehiin. Kirjottelen tosiaan tänne sitten taas asiaa niin kaikki jota kiinnostaa ni saa käydä lukemassa, eikä tartte samoja asioita kerrata moneen kertaan kaikille. Mutta asiaan...
Matka meni ehkä vähä seikkailuksi Suomen päässä ku kävelin bussipysäkin ohi, vaikka Riitta piirsi mulle tyylikään kartan, hups. Päräytin sitte suosiolla taksilla kentälle. Kentällä muut Suomen tytöt löyty näppärästi ja kone lähti ihan ajallaan. Kreikkaan päästessä oli mukavan lämmintä, ja vaikkei muuten uskois ni yhtään ei käy kateeksi ne Suomen syyssateet, jotka siellä sopivasti teille alko. Tähän lämpötilaanki on nyt kesän aikana Suomessa tottunu, ja ainaki tässä rakennuksessa oli viileempi nukkua mitä mun kämpillä. Häähää!
Mutta niin, Kreikkaan päästessä meitä tosiaan oli puhe olla vastassa minibussi, joka tois meidät suoraan tänne talolle jossa 4 Joensuun tyttöä asuu koko kielikurssin ajan ja me Piian kans nää pari yötä ennenku päästään omaan kämppään lähemmäs koulua. Kaiken maailman taksi- ja bussikuskit yritti meitä kyytiin tarjoamalla halvempaa hintaa ni meinas olla vähä vaikee löytää oikeaa autoa ja kuskia ku puhelimetkaan ei meinannu toimata kunnolla. Mutta löydettiin meidän tyyppi ja päästiin mukavasti perille. Bussimatka kesti jotain 3 tuntia. Matkalla pysähdyttiin kerran ja yritettiin saada vähän syötävää, mutta se oli aika katastrofaalinen yritys ku porukkaa oli niin pirusti ja meille ei haluttu puhua englantia. Reilua. Tuloksena oli kaks maksettua salaattia, joista yks jopa saatiin. Mä sain nälkäsimpänä syödä sen ku muita ei enää huvittanu. Vissiin jotain jalkapallojuttuja oli lähistöllä ollu, siksi se omituinen ruuhka siihen aikaan illasta... vihaan jalkapalloa! Meitsi ylläripylläri nukku aikalailla bussissa, tai ainaki aikamoisessa horroksessa olin suurimman osan matkasta. Perillä oltiin yöllä kai joskus yhen kieppeillä. Nukkumaan päästiin ainaki klo 1.30. Tää talo on aika kiva, tän omistaja on meidän kielikurssin koululla sihteerinä, tosi mukava ja ystävällinen nainen. Meillä on tässä erillinen alakerta, jossa on iso olohuone, jossa meidän kaikkien sängyt/sohvat on. Kaks huonettaki ois mutta ne on ilmeisesti lähinnä tavaransäilytyskäytössä.
Aamulla heräiltiin aikasin ja käytiin suihkussa jne. Sitte oltiin lähössä kohti Patrasta, mutta talon emäntä pyysi meidät kuistille istuskeleen ja tarjoili teetä, kahvia, leipää ja hedelmiä. Sitten sovittiin, että lähdetään kauppaan ostaan perustarvikkeita ja vähän ruokaa. Nyt ois tarkotus lähtä kattoon minkälainen on tuo ranta josta on niin paljon puhuttu. Sen jälkeen meille tulee kuulemma ruoka valmiina! Vähän hyvä palvelu. Ja sen jälkeen ois tarkotus suunnata kohti niitä Patraksen mestoja. Ja tosiaan huomenna varmaan mennään Piian kans siihen meidän omaan mestaan asettuun aloillemme, yhtään en oikeestaan osaa oottaa minkälainen mesta on vastassa. Sen näkee sitte huomenna...
Mutta kovin kotosa olohan täällä on ku tää on kuitenki niin samantyyppinen ku Italia. Ei siis hassumpaa :) Kaupassa käynti ei oo kivaa ku anaki äskeisessä oli aika pirun kallista. Jeejee. Menee kohta kaikkia rahat ruokaan, vielä ku pitää olla tämmönen syöppö ku mä.
Mutta eeeipä mulla tässä sen kummempia taas, täällä menee tosiaan ihan kivasti. Ei tuu taas mitään loogista kirjotusta, kunhan lörpöttelen. Oho, ruoka tuli tänne! Syömään siis. Palataan astiastolle.
Nyt kun Italian ajasta on jo kaaauan niin on aika lähtä uudestaan maailmalle. Tällä kertaa en tosin mee töihin vaan vaihtoon, eli opiskeluajan odotettu kohokohta on viimein koittanut. Kesällä siis varmistui, että pääsen vaihtoon ja siitä asti tämä elämä onki ollu taas aika hektistä ja varmaan paljon asioita on unohtunu tehdä ja keneenkään oo ehtiny pitää yhteyttä ja blogikin koittaa vasta nyt herätä henkiin. Tai hektistähän tämä elämä on ollu taas koko kesän, mutta niinhän se on tuntunu aina olevan mun kohdalla...
Monelle en varmaan oo paljoa ehtiny kertoakaan, joten kirjottelenpa nyt tänne vähän näitä perusjuttuja näin aluksi. Eli suora lento Helsingistä Ateenaan lähtee nyt 25.8. klo 16.30. Lennän yhdessä muutaman muun ennestään tuntemattoman tytön kans, 4 Joensuusta ja 1 Turusta. Kentällä meitä vastaan tulee minibussi, joka vie meidät parin tunnin matkan päähän Patrakselle. Patraksella asustelen syyskuun loppuun asti ja opiskelen kreikan kieltä ja kulttuuria. Lokakuusta eteenpäin siirryn Piraeukseen (/Ateenaan) eikä mulla oo vielä hajuakaan missä tuun asumaan. Kaikki on taas lomalla eikä vastaile sähköposteihin, kun eivät ennen lomaansakaan muistaneet ilmotella vaikka aikoivat. No kuitenki, tammikuun loppuun ois tarkotus olla siellä. Lokakuussa selviää, että kuinka mulla nyt loppupeleissä on lomaa, että tuunko jouluna käymään kotona. Tarkotuksena ois, sillä mua ei nyt innostais joulu yksin Kreikassa... Mutta katotaas ny.
Savonlinna on nyt jääny taakse ja muuttokuorma viety taas äiskän ja iskän nurkkiin Oulaisiin. Äiskä on taas hyvin iloinen kun talo on taas täynnä tavaraa, siellä kun ennestään niin tyhjää olikin. Tänään oon matkannu koko päivän auton kyydissä halki Suomen Oulaisista Helsinkiin, Kouvolan kautta. Terapiakoira Essi meni nyt takas kotiin... ja kyllä, tulee varmaan ikävä. Oli outoa jo autossa ku olin koko ajan kääntymässä kohti takapenkkiä jutteleen Essille, joka ei enää ollukaan siellä. Eikä lähtiessä yhtään helpottanu se, että se jäi eteiseen katteleen näteillä silmillään ku mä suljin oven ja lähdin ilman sitä... Mutta nyt oon taas tyypillisen kaavan mukaan Helsingissä Riitalla ja Roopella yön ennen lentoa. Saa huomenna rauhassa täältä lähtä. Musta tuntuu, että oon unohtanu miljoona asiaa tekemättä ja ottamatta mukaan ja mitä kaikkea. Mutta tässä vaiheessa ei oikeen voi enää mitään. En tajua miten tää kesä oli taas näin kiireinen, vaikka mulla piti olla aikaa ku en reissaa ympäri Suomen kavereilla ja sukulaisilla.
Mutta ennenku alan enempiä jaaritteleen jonninjoutavuuksia, niin tehdääs tämä vierailuaikataulu julkiseksi. Moni kun on puhunu, että tulis käymään. Monella se puheeksi taitaa jäädäkin, sillä kaikki tuntuis muutenki olevan samaan aikaan tulossa. Eli loka-marraskuu on vielä hyvää aikaa Kreikassa, lokakuu suomalaisille varmaan parasta. Sillon on vielä mukavan lämmintä, mutta ei liian kuumaa, eikä turistejakaan oo ruuhkauttamassa mestoja. Santtu on nyt varannu ensimmäisen vierailuajan, joka sijottuu lokakuun puoleen väliin. Karo taas on varannu lokakuun viimesen viikon ku sillon syysloma Irkuissa. Ja saanen huomauttaa, että mulla ei ole sitä asuntoa vielä, enkä tiedä minkälainen se tulee olemaan. Mutta todennäköisesti mulla tulee olemaan ainaki yks kämppis. En siis tiedä miten mulla on majotusmahollisuutta, mutta joka tapauksessa en tietenkään voi ihan koko ajan majottaa siellä porukkaa, valitettavasti... Että ilmotelkaas kuinka oisitte mahdollisesti tulossa jos teillä on mahdollisuutta niin katsellaan sitä aikaa sitten yhdessä. Nyt mä alan olla ihan tajuttoman väsyny, joten alan varmaan nukkumaan. Kirjottelen selkeämmällä päällä sitten lisää.
Ja yhteydenpidosta sen verran, että tuo sähköposti toimii niinku ennenki (eerika_t@hotmail.com), mese samalla osotteella ja Skypekin on koneella jos sitä muistais joskus pitää päällä. Paikan osotteen ilmotan kun saan sen kunnolla tietoon (ja mähän edelleen tykkään eniten siitä oikeesta postista) ja kreikkalaisen liittymänki otan heti ku mahollista. Suomen numero on sama ku ennenki ja siihen voi pistää viestiä, mutta puheluihin en vastaa vasta kun siihen Kreikan numeroon.
Mutta nyt mä en enää tajua mitä kirjotan ni lopetan tän sekoilun. Pidetääs ihmiset yhteyttä. Ja tällä kertaa HUOM! Jos meinaat lukea mun kuulumisia blogista niin ilmottelet sitten jotain kautta ittestäski jotain. Aivan sama vaikka tuntuis ettei teidän elämässä tapahuis mitään erikoista teidän mielestä, raportoitte siitäki! Muuten mä taas suutun ja tällä kertaa ihan varmana lopetan kirjottelun jos ei kukaan ikinä ilmottele ittestään ja ilmaise, että joku tätä blogia mahdollisesti lukeekin.
Mutta nyt sen on hyvät yöt ja palaillaan!
